Onpa aika kulunut nopeasti, häihin on vajaa kolme viikkoa ja järjestelyt ovat melko hyvällä mallilla. Pukuni on tosin vielä kesken, mutta eiköhän se valmistu ennen häitä. Huomenna olisi tarkoitus taas mennä sovittamaan Puvusta tulee just sellainen kun haluan. Täytyy laittaa tänne kuvat sitten kun häät on ohi, ennen sitä en pukua paljasta kenellekään, äitiä, kaasoa ja avustajaa lukuunottamatta.

Vieraiden ilmoittautumisaika on juuri päättynyt ja lopullinen vierasmäärä on noin 85 henkeä, noin 20 henkeä jää siis pois.  Nyt päästään siis suunnittelemaan istumajärjestystä ja muita pikkuasioita.

Lapsettomuuden saralla ei mitään uutta, vielä vajaa viisi viikkoa odottamista edessä ja sitten päästään hoidon suunnitteluun ja sitten toteutukseen marraskuussa.

Läheisillä ihmisillä on ihan kummallisia käsityksiä meidän lapsiasiasta.

Miehen sukulaiset miettivät, että ollaanko me nyt varmasti mietitty koppuun saakka ja ymmärtääkö mieheni varmasti, että hän joutuu ehkä hoitamaan lasta normaalia enemmän, koska minä olen vammainen.

Niille, jotka epäilevät voin kertoa, että me ollaan mietitty kaikki asiat moneen kertaan tämän yritysajan aikana.

Minun rakas äitini taas kysyi minulta yksi päivä, että ollaanhan me yritetty tarpeeksi... Voi )()&/%&¤%#&!! Me ollaan yritetty tarpeeksi joo.... Kysymys loukkasi todella pahasti ja riitelin äidin kanssa taas vaihteeksi, hän oli tarkoittanut kysymyksen huumorina... no ei ihan onnistunut.

Tällaista meillä. Kirjoitan kohta taas lisää muun muassa olleista polttareisra ja muista hääjärjestelyistä.